Liberalismi, konservatismi & nationalismi.

Mikä on aate eli ideologia:

Historian taitaja 7:

  • Konservatismi kpl 4 (s. 27 – 29)
  • Liberalismi kpl 5 (s. 30).
  • Kansallisuusaate eli nationalismi kpl 5 (s. 30 – 32).
  • Sosialismi kpl 13 (s.74 – 77)

Liberalismi:

Konservatismi:

Nationalismi:

 


 

1800-luvun aatteet -tiivistelmä

 Aate on yksilön tai ihmisyhteisön yleisluonteinen käsitys siitä millainen maailman tulisi olla. Aatteet syntyvät muuttamaan jotain epäkohtaa. Kun ihmisten ajatukset muuttuvat, niin myös heidän toimintansa muuttuvat. Aatesanan tunnistaa yleensä ismi päätteestä. 1800-luvulla syntyi kolme nykyaikanakin vaikuttavaa aatetta: liberalismi, sosialismi ja nationalismi.

 Konservatismi on aatesuunta, jossa korostetaan yhteiskunnan maltillista kehittämistä. Hallitsijoiden ja aateliston mielestä Ranskan vallankumouksen sekä Napoleonin valtakausi oli sekoittanut Euroopan karttaa ja arvoja. Napoleonin kukistamisen jälkeen alkoikin ns. taantumuksen aika (1815–1848), jolloin osittain palattiin vanhaan säätyjärjestelmään ja itsevaltiuteen. Perinteiset arvot pidettiin voimissaan osittain pakkokeinoin mm. sensuroimalla kansalaisten kirjoituksia.

Kaupankäynnin kasvaessa teollisen vallankumouksen myötä porvarit rikastuivat, mutta eivät silti saaneet lisää kansalaisoikeuksia. Porvariston keskuudessa alkoi levitä liberalismi eli vapausaate. Mitkä asiat olivat siis porvariston mielestä pielessä maailmassa? Porvarit olivat ammatiltaan kauppiaita, mutta valtiot rajoittivat kaupankäyntiä mm. tulleilla. Toinen ongelma koski kansalaisoikeuksia (mm. sananvapaus), joita rajoitettiin monessa maassa. Liberalismi pyrki siis vapauttamaan kaupankäyntiä sekä lisäämään kansalaisoikeuksia. Porvaristo nousi Ranskassa 7/1830 Kaarle X vastaan, kun kuningas ei suostunut lisäämään vapauksia.  Tilalle nousi Ludvig Filip, joka oli edeltäjäänsä vapaamielisempi.

Kolmas 1800-luvun aatteista oli nationalismi eli kansallisuusaate. Kansallisvaltiot olivat harvinaisia 1800-luvulla, joten nationalismissa vaadittiin kansalle, jolla on sama kulttuuri, oma alue eli valtio. Ennen 1800-lukua ihmiset tunsivat olevansa lähinnä kuninkaan alamaisia tai pienen kyläyhteisön jäseniä – eivät siis jonkin maan kansalaisia. Tunne siitä, että olemme jonkin maan kansalaisia (esim. suomalaisia) ei ole synnynnäinen, vaan opimme sen vanhemmilta, koulusta ja tiedotusvälineistä. (mm. netti, tv, sanomalehdet). Tiedotusvälineillä onkin tärkeä rooli kansallisuustunteen syntymisessä, sillä ne pystyvät välittämään saman viestin mahdollisimman monelle samanaikaisesti.  Tämän vuoksi voit tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaisuudesta henkilön kanssa, jota et ole edes koskaan tavannut. Monet eri asiat, jotka leviävät joukkoviestimien kautta saavat meidän tuntemaan itsemme suomalaisiksi: kirjallisuus, urheilusankarit, lippu ja maisemat. 1800-luvulla nationalismilla oli kahdenlaisia seurauksia Euroopan karttaan: Italia (1861) ja Saksa (1871) yhdistyivät kansallisvaltioiksi.  Venäjän ja Itävalta-Unkarin suurmonarkiat kärsivät kapinoista, kun vähemmistökansat halusivat itsenäistyä niistä.

Lopuksi on hyvä muistaa, että edellä mainitut aatteet eivät ole vain historiaa. Yhä keskustellaan vapaakaupasta ja kansalaisoikeuksista (liberalismi); yhä puhutaan yhteiskunnan nopeasta muutostahdista (konservatismi); yhä on olemassa kansoja joilla ei ole omaa valtiota (nationalismi).

 

LIBERALISMI:

Tehtävä: Ohessa liberalistien vaatimuksia. Keksi jokaiselle vaatimukselle hyvä perustelu miksi olisi järkevää että vaatimus toteutuisi.

a) Tullimaksut pitää poistaa valtioiden väliltä.

b) Kaikilla täysi-ikäisillä tulee olla äänioikeus.

c) Kaikilla tulee olla sananvapaus ja oikeus vapaaseen mielipiteen ilmaisuun.

d) Sanomalehtiä ei saa sensuroida.

e) Hallitsijoita ja valtaapitäviä on saatava kritisoida.

 

NATIONALISMI:

Suomalaisille tehdyn kyselyn (2016) perusteella:

IMG_2250 (1).PNG

Radio-ohjelma liberalismista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s