Imperialismi

Tehtäviä: Selvitä alla olevan tekstin, netin ja diasarjojen avulla vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1)Mitä tarkoittaa imperialismi?
2) Miksi eurooppalaiset valloittivat merentakaisia alueita (4 kpl)?
3) Miten Kiinan ja Japanin suhtautuminen länsimaalaisiin erosivat toisistaan (esimerkkejä)
4) Kuka oli Mao Zedong ja miten hän yritti uudistaa Kiinaa?
5) Miksi imperialismin aika päättyi (3-4 syytä)
6) Mitä tarkoittaa apartheid ja missä maassa se oli käytössä?
7) Miten imperialismin aika näkyy nykypäivänä?

Imperialismin aikakausi ja sen perintö (kpl:t 18–22 ja 54–55)

1800-l loppua kutsutaan imperialismin ajaksi (1870–1914), jolloin eurooppalaiset valloittivat ja riistivät merentakaisia alueita. Uusien alueiden valtaamista olivat pohjustaneet löytöretket (1400- ja 1600-luvuilla) sekä 1700-ja 1800-lukujen tutkimusretket (mm. Afrikan sisäosiin). Miksi eurooppalaiset valtiot valloittivat merentakaisia alueita ja mikä on sen perintö meidän ajalle?

Teollinen vallankumous (1700-l lopulta ->) oli rikastuttanut Eurooppaa ennennäkemättömällä tavalla. Se loi myös tarpeen uusille markkina-alueille sekä halvemmille raaka-aineille. Afrikasta ja Intiasta eurooppalaiset riistivätkin luonnonrikkauksia (mm. kulta, norsunluu, puuvilla), orjuuttivat alueen ihmisiä ja myivät jalostettuja tehdastuotteita. Osa eurooppalaisista oli liikkeellä moraalisin perustein. Kauppiaita seurasivatkin usein lähetyssaarnaajat, jotka halusivat käännyttää ”pakanoita”. Ylemmyydentuntoisesti puhuttiin ”valkoisen miehen taakasta” levittää ns. sivistystä. Uudet alueet houkuttelivat myös seikkailun haluisia tiedemiehiä kuten skottilaista David Livingstonea.

Nationalismin (kansallisuusaate) syntyminen loi eurooppalaisten kansallisvaltioiden välille suoranaisen kilpailutilanteen siirtomaiden valtaamisesta. 1800-luvun lopulla Afrikka olikin jaettu brittien ja ranskalaisten kesken, mikä johti moniin siirtomaasotiin. Imperialismi nosti kuningatar Viktorian hallitseman Iso-Britannian 1800-luvun mahtavammaksi maaksi; sen hallussa oli 1/4 maapallon pinta-alasta.
Kiina oli vielä 1600-l monella osa-alueella Eurooppaa edellä.

1800-l aikana Kiina avattiin väkipakolla länsimaitten kaupankäynnille. Väkipakko aiheutti monta konfliktia: Oopiumsota (1839–1843), Taiping-kapina (1850–1865) ja boksarikapina (1900). Kiinan yhteiskunnassa kuohui 1900-l alussa. Ikiaikainen keisarikunta siirtyi Kiinan tasavallaksi 1912, jonka jälkeen alkoi sisällissota tasavaltalaisten ja kommunistien välillä. Vuonna 1949 kommunistit pääsivät niskan päälle – syntyi kommunistinen Kiinan kansantasavalta. Kommunistisen puolueen puheenjohtajasta Mao Zedongista (1893–1976)tuli Kiinan diktaattori. Maon valtakaudella yritettiin uudistaa Kiinan teollisuutta (Suuri harppaus 1958–1960) sekä juurruttaa kommunismi sekä Maon henkilökultti (kulttuurivallankumous 1966). Maon kuoleman jälkeen Deng Xiaopingin kaudella (1976–1997) taloutta ja yhteiskuntaa vapautettiin. Kiinasta onkin tullut yksi maailman nopeimmin kasvavista kansantalouksista. Kiinan vaikutusvalta on kasvanut, mutta kansainvälisesti sitä on arvostelut ihmisoikeusrikoksista mm. Tiibetin kysymys, Tiananmenin aukion verilöyly (1989)

Myös Japani avattiin 1850-luvulla sodanuhalla länsimaiden kaupankäynnille. Meiji-kauden (1868–1912) aikana Japani ”länsimaalaistui” omatoimisesti. Länsimaalaisen tekniikan omaksuminen johti Japanin teollistumiseen 30 v:ssa (Japanin ihme). Kun armeijakin oli uudistettu, alkoi Japanin valloituksien kausi (mm. voitto Venäjästä 1905). IIMS: ssa Japani teki yllätyshyökkäyksen USA:n laivaston kimppuun Pearl Harborissa. Sota päättyi Japanin antautumiseen kahden atomipommi-iskun jälkeen (mm. Hiroshima). Sodan jälkeen maa oli USA:n valvonnassa ja se muuttui keisarikunnasta tasavallaksi. Rauhan aikana Japanin talous kasvoi 1950-luvulta 1990-luvulle huimaa vauhtia. 2000-l Japani on kokenut mm. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden ja väestön voimakkaan vanhenemisen.

Imperialismin alkoi purkautua lopullisesti IIMS:n päätyttyä (1939–1945). Syitä tähän oli useita. Maailmansodat romuttivat Euroopan talouden ja moraalin, joten sillä ei ollut varaa pitää siirtomaajärjestelmää. IIMS:n voittajavaltiot NL ja USA sekä uusi rauhanjärjestö YK ottivat kielteisen kannan siirtomaajärjestelmään. Lisäksi siirtomaiden nuoret, jotka olivat saaneet länsimaalaisen koulutuksen, ryhtyivät kapinoimaan siirtomaaisäntiä vastaan näiden omilla keinoilla. Afrikan suuri itsenäistymisaalto alkoi 1960-luvulla. Intia itsenäistyi 1947 Gandhin aseettoman vastarinnan avulla. Etelä-Afrikan apartheid eli rotuerottelu purkautui vasta 1990-luvulla.

Historian tehtävä ei ole tuomita mennyttä aikaan. Imperialismi ei ollut pelkkää sortoa – eurooppalaiset rakensivat mm. kouluja ja antoivat rokotteita. Kuitenkin siirtomaajärjestelmän perintö elää voimakkaasti mm. Afrikassa yksipuolisen talouden muodossa. Köyhyys taas luo epävakautta, joka näkyy mm. korruptiona ja sisällissotina. Epävakaus näkyy myös lastenoikeuksien vajaavaisuutena; lapsia uhkaa monesti kouluttamattomuus, taudit, nälkäkuolemat ja jopa lapsisotilaiksi sieppaaminen. Historia ei siis voi tuomita, mutta sen avulla voimme ymmärtää joitakin niistä ongelmista, joita esiintyy nykyisissä kehitysmaissa – entisissä siirtomaissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s